Sijainti Kuusamo-opisto
Vuonna 1909 perustettu Kuusamo-opisto sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa osoitteessa Kitkantie 35. Nykypäivänä Kuusamo-opisto muodostuu kolmesta oppilaitoksesta: kansanopistosta, kansalaisopistosta ja kesäyliopistosta. Kuusamo-opistossa toimiva kansanopisto on erikoistunut kuvataiteen, valokuvauksen ja eri käsityöalojen opetukseen, kansalaisopisto tuottaa harrastekursseja kuntalaisille ja kesäyliopisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja sekä ammatillista täydennyskoulutusta.
Kuusamo-opiston historia
Vienan Karjalaisten Liiton aloitteesta syntynyt opisto aloitti Kuusamon kirkonkylässä marraskuussa 1909 nimellä Itä-Pohjanmaan Kansanopisto. Nelisenkymmentä nuorta opiskeli ensimmäisenä lukukautena tuolloin Kirkkotien varrella sijainneessa Marttilan talossa.
Oman opistotalo valmistui 1914 arkkitehti J. A. Palmqvistin suunnittelemana. Kansalaissodan aikaan Kuusamon Kansanopisto toimi valkoisten varustelukeskuksena. Opiston alkuperäisen tehtävän, vienankarjalaisen nuorison valistamisen, toteuttaminen tuli itsenäisyyden myötä vaikeammaksi, kun Venäjän viranomaiset alkoivat entistä tarkemmin valvomaan karjalaisten rajanylityksiä Suomeen. Tehtävä tuli uudestaan ajankohtaiseksi itäkarjalaisten kansannousun 1921–1922 yhteydessä, jolloin yli 10 000 vienalaista tuli Suomeen pakolaisina. Heistä satakunta opiskeli uuden kotimaansa kieltä ja kulttuuria Kuusamon Kansanopistossa 1920-luvulla.
Lama-ajan alkaessa 1930 valmistui opiston asuntolarakennus Majala, joka toimi kesäisin matkailukäytössä. Uusi rehtori, agronomi Reino Pajari, alkoi uuden navetan myötä kehittää opiston maatalousopetusta.
Talvisodassa opiston rakennukset tulivat armeijan käyttöön. Opetus keskeytyi välirauhan ja jatkosodankin ajaksi, jolloin opisto toimi saksalaisten joukkojen sairaalana. Vuonna 1944 perääntyvät saksalaiset polttivat Kuusamon kirkonkylän opistorakennuksineen.
Vuonna 1958 valmistui uusi päärakennus. Siihen kuului juhlasali sekä tekstiilityön ja puutyön opetustilat ja erillinen opettajien asuntosiipi.
Opisto toimi kesäisin retkeilymajana, josta tuli erityisen suosittu 1960-luvulla lisääntyvän automatkailun myötä. Samalla maatilan pito kävi kannattamattomaksi: karjanhoidosta luovuttiin 1961 ja peltoviljely supistui kasvitarhaksi. Maataloudesta opisto suuntautui metsänhoidon opetukseen.
1970-luvulla maaltapako Ruotsiin ja Etelä-Suomeen aiheutti kansanopiston suosion laskun. Uusiksi opintosuunniksi valittiin matkailu ja kuvataiteen eri muodot: taidegrafiikka, maalaus ja kuvanveisto. Aloitettiin myös valokuvaus- ja videolinjat, ja käsityölinja muutettiin tekstiilitaiteen linjaksi. Kesäiset taideleirit keräsivät opiskelijoita ympäri Suomen.
Parhaimmillaan hyvin suosittu matkailulinja lopetettiin 1990-luvun puolivälissä ammatillisen matkailualan koulutuksen vietyä siltä vetovoimaa.
Kuusamo-opiston toimintaan ovat kuuluneet vuodesta 1987 Kuusamon Historiapäivät ja vuodesta 1998 alkaen joka toinen vuosi pidetty kansainvälinen Viena-symposium.
Vuonna 2011 kansanopistoon yhdistyivät kansalaisopisto sekä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Kuusamon toimipaikka, ja nimeksi muutettiin Kuusamo-opisto. Kuusamo-opisto on vapaan sivistystyön yksityinen oppilaitos, jota ylläpitää Kuusamo-opiston kannatusyhdistys ry.
Miljöö
Sijainti & historia Kuusamo
Maantieteellisesti vuonna 1869 perustettu Kuusamo sijaitsee pohjoisessa, Pohjois-Pohjanmaalla. Identiteetiltään ja maantieteellisesti Kuusamo on Koillismaata, johon kuuluu Kuusamon lisäksi Pohjois-Pohjanmaan kunnat Pudasjärvi ja Taivalkoski. Kaupunki Kuusamosta tuli vuonna 2000.
Pinta-alaltaan Kuusamo onSuomen kymmeneksi suurin, alaltaan 5809 neliökilometriä ja asukastiheys on 3,3 asukasta neliökilometriä kohden. Pinta-alasta vesistöä on 830 neliökilometriä ja metsää 4330 neliökilometriä. Tästä 290 neliökilmetriä on Oulangan kansallispuistoa.
Vuonna 1956 perustettua kansallispuistoa halkoo kaksi jokea, Oulanka- ja Kitkajoki ja niiden kuuluisat kosket, kosket, Kiutaköngäs ja Jyrävä, jotka saavat 1950-luvun Koskisodan tuloksena kuoa vieläkin vapaana. Koillismaalaista imagoa vahvistamassa on ollut kuusamolainen luonnonsuojelija, kirjailija ja toimittaja Reino Rinne.
Tänä päivänä Kuusamo on yksi Suomen runsas-lumisimpia alueita ja matkailumpia luontokaupunkeja. Kun vuonna 1936 Kuusamon matkailuyhdistys perustettiin, keskittyi se pääasiassa kesämatkailuun. Oulangan ja Paanajärven luontokohteet houkuttelivat koskenlaskuun ja eränkäyntiin. Linja-autolla pääsi kiertämään Kuusamosta Paanajärvelle ja takaisin, ja kun reitin matkusti kokonaan, sanottiin, että karhu jäi kierroksen sisään. Siitä syntyi nimitys Karhunkierros.
Sodat kuitenkin katkaisivat matkailun kehityksen, kun 70% Kuusamosta hävitettiin ja Suomen Sveitsiksi kutsuttu Paanajärven alue menetettiin. Myös Kuusamosta pohjoiseen rajautuva Sallan kunta menetti talvimatkailuun keskittyneen Sallatunturin. Jälleenrakennus kesti vuosia, sen myötä uusiksi matkailuvalteiksi nousivat Kuusamoon vuonna 1954 perustettu Ruka ja Karhunkierros. Matkailusta alkoi muodostua elinkeino, jota 1970-luvun alussa rakennettu Kuusamon lentokenttä siivitti. Tänä päivänä Karhunkierros on Suomen suosituimpia vaellusreittejä ja Rukan laskukausi on Suomen pisin ja keskus Suomen suosituin.
Kuusamoa ympäröi viisi kansallispuistoa; Oulangan kansallispuiston lisäksi alueelta löytyy Riisitunturin, Hossan, Iso-Syötteen ja Sallan kansallispuistot.
Matkailijoita, taiteilijoita ja tutkijoita alueelle on houkutellut monimuotoinen luonto ja erämaat jo 1800-luvun lopulta saakka. Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja valokuvaaja I.K. Inhan jalanjäljissä kulkevat vuosittain lukuisat luontokuvaajat ja luonnossa liikkujat. Kuusamosta on muodostunut yksi Suomen suosituimmista matkailualueista, josta haetaan inspiraatiota ja erämaan rauhaa. Tätä tarinaa jatkaa Kuusamon arktinen residenssikeskus.
Kansallispuistot
Saapuminen
Lentokoneella Kuusamoon
Finnair lentää Helsingistä Kuusamoon ympäri vuoden, talvikaudella kahdesti päivässä, vilkkaimpina päivinä neljästi päivässä. Lentoaika Helsingistä Kuusamoon on noin 1-1,5 h.
Junalla ja bussilla Kuusamoon
Junalla pääset Ouluun (/bussilla Kuusamoon 3 h), Rovaniemelle ( Kuusamoon 3 h 50 min) ja Kemijärvelle (bussilla Kuusamoon 2 h 30 min). Suosittelemme tarkistamaan etukäteen jatkoyhteyden Kuusamoon. Bussilla pääsee Oulusta päivittäin Kuusamoon. Helsingistä pääsee Kuusamoon yhdellä bussinvaihdolla (Oulussa). Rovaniemeltä ja Kemijärveltä pääsee bussilla arkisin Kuusamoon. Bussiasema sijaitsee kävelyetäisyydellä rautatieasemasta Oulussa ja Rovaniemellä.
Autolla
Helsingistä ajettaessa matkaa Kuusamoon kertyy 800km. Kuusamo-opistolta löytyy parkkitilaa residenssivierailijoille.
Kulkeminen Kuusamossa
Residenssiläisten käytössä on opistolta lainattava polkupyörä ja retkeilyvälineitä, kuten lumikengät ja kenttäteltat Turvallisuussyistä pidemmät poissaolot residenssikeskuksesta tulee ilmoittaa henkilökunnalle.
